Our company name
People often ask, why the company name INTAR, where does it come from.
It is important to know your business partner, so we decided to reveal few facts about us every now and then. You never know when it might just interest somebody… anybody.
Our founder and CEO Jussi Vartiainen had a vision, give or take 20 years ago, that we are to aim high and do big things with our customers – things that matter. Our company name should therefore be something multifunctional, something that fits both Finnish and international markets.
Jussi and couple of his friends eventually came up with the name INTAR. And of course the name has a deeper meaning to us. Here goes:
INTAR = INTransigent Aspiration to Revive
For example “The Your Dictionary“ defines the word Revive as a verb that has the following synonyms:
- To give new life – reawaken, awaken, resuscitate, refresh, renew, enliven, enkindle, rekindle, vivify, revivify, revitalize, animate, reanimate, recondition, rejuvenate, bring to, bring around, wake up, rouse, arouse, resurrect, bring back, exhilarate, energize, freshen, invigorate, breathe new life into, reproduce, reshow, restage, regenerate, restore, activate, reactivate.
- To take on new life – come around, come to, recover, improve, flourish, awake, reawake, strengthen, gain strength, overcome, come to life, regain consciousness, rally, get better, pick up, perk up; see also recover
- To hearten - cheer, comfort, brighten, encourage, inspirit, solace, console, relieve, divert, gladden, raise the spirits, soothe, please, make joyful, delight, rejoice
The vision Jussi had then is not that bad, not at all. It gives us energy. Our engineers enjoy questioning and improving old methods and solutions thus creating something new. The meaning behind our company name turned out to be very important to us.
Moral of the story… and the managerial (shorter) version of this text: Although we are a small company, we are able to do big things with you, specially through consultation and product development. Things that matter!
Intar ja ekologinen / energiatehokas rakentaminen
Ekologisuudesta puhutaan paljon, mutta käytännön ratkaisuissa on vielä toivomisen varaa. Nyt on vallalla käsitys, että kaikesta huolimatta, valintoja tehdään usein siihen perinteiseen tyylin; mennään siitä, missä aita on matalin ja halpaa. Kovasti on ideologiaa, halua ja aikomusta, mutta lopulta toimitaan niin kuin aina ennenkin on toimittu. Tuttua, eikös vain?
Senpä vuoksi on pakko naputella lyhyt kertomus siitä, kuinka vielä on toivoa, kuinka löytyy vielä niitäkin, jotka ajattelevat asioita hieman kauaskantoisemmin ja toimivat sen mukaisesti - sekä kuinka se myös kannattaa.
Hämeenlinnaan ollaan reipasta vauhtia rakentamassa Euroopan suurinta autotaloa Sunny Car Centeriä. 107 000 neliömetrin päärakennuksen lisäksi samalle 28 hehtaarin tontille nousee useita lisärakennuksia, jotka kaikki yhdessä muodostavat Suomen autokauppaa rakenteellisesti heiluttavan kokonaisuuden.
Samaan kohteeseen nousee paitsi liikkumiseen keskittyvä ”autokauppakeskus” josta kaikki kulkupelit fillarista alkaen ovat kätevästi löydettävissä, myös paljon – pienehkön ostoskeskuksen verran – muuta erikoiskauppaa, joka tekee kohteesta helposti lähestyttävän ja mielenkiintoisen myös niille, jotka eivät perinteisesti ole autokaupoissa jaksaneet pyöriä, ikään tai sukupuoleen katsomatta.
Sunny Car Center -konseptimalli on kaksiosainen; toisaalta ollaan keskittämässä kaikki eri autoalan, ja muunkin liikkumisen, toimijat samaan kiinteistöön, samalle tontille, toisaalta ollaan rakentamassa ennen näkemättömän energiatehokas ja ekologinen rakennuskompleksi.
Tavoitteena on tehdä kohteesta todellinen uuden aikakauden ekologisen rakentamisen esimerkki, jossa kaikki uudet kiinteistötekniikan keksinnöt tullaan hyödyntämään laajemmin.
Ekologinen rakennuskompleksi. Mutta miksi?
Ekologisuudesta puhutaan paljon. Aihe on teollisuudelle (ja meille kaikille) tärkeä, monestakin syystä;
- fossiiliset polttoaineet loppuvat laskelmien mukaan jo muutaman vuosikymmenen päästä,
- viranomaiset vaativat ekologisia ja vähäpäästöisiä ratkaisuja niin liikenteessä kuin muussakin energiankulutuksessa ja vauhdittavat niitä veropäätöstensä avulla,
- ihmiset ovat viimein havahtuneet huomaamaan energiavarojen, meidän kaikkien yhteisten luonnonvarojen, holtittoman tuhlauksen mielettömyyden ja kestämättömän kehityssuunnan. Ilmaston lämpeneminen huolettaa, sekä ne alituiset energian hinnankorotukset!
Ekologiselle ajattelulle ovat myötämielisiä niin kiinteistösijoittajat, kuluttajat, viranomaiset kuin eri teollisuustoimijatkin, me kaikki. Onkin siis yllättävää, että kiinteistötekniikan saralla energiaa säästävät, vähän energiaa kuluttavat ratkaisut eivät ole vielä nykyistä laajemmassa hyötykäytössä?
Vaikka rakennustekniikka on Suomessa aina ollut korkean osaamisen aluetta, niin kiinteistön energianhallintaa, ekologisuutta ja käytettävyyttä meillä käytännössä vasta harjoitellaan. Tulevaisuuden kannalta on kuitenkin hienoa, että uudet teknologiat ja sen mahdollisuudet ovat sentään mietinnässä edes silloin, kun ollaan rakentamassa jotain uutta.
Ekologisuudesta ollaan valmiita maksamaan - vai ollaanko?
Entäpä kustannukset? Kovasti on vallalla yleinen ajatus, että huipputekniikan ja uusien järjestelmien käyttöönotto on kallista. Riippuu tosin kenen vinkkelistä asiaa tarkastelee, rakennuttajan vai asiakkaan.
Kun pohditaan hanketta lyhyellä aikavälillä, niin voidaan laskelmin osoittaa, että perinteinen liityntä valtakunnanverkkoon ja perusautomaatio kiinteistöön on se halvin tapa toteuttaa kiinteistön energiapaketti. Mutta siinä unohdetaan pidemmän aikavälin käyttökustannukset eikä välitetä siitä miten käy, kun hanke on valmis.
Eihän se rakennuttajaa kiinnosta, vaikka toimistotiloissa pahimmissakin skenaarioissa lämmitetään ja jäähdytetään samaan aikaan tai pidetään valoja päällä vaikka huoneet ovat tyhjiä. Paitsi silloin, jos rakennuttaja aikoo jäädä itse hallinnoimaan kiinteistöä.
Oli kiinteistö kuinka suuri ja kallis hyvänsä toteutettavaksi, tulee muistaa, että tarkasteltaessa kiinteistön elinkaarikustannuksia vaikkapa järkevän 50 vuoden aikajänteellä huomataan, että itse asiassa kiinteistön rakennuskustannukset ovat enintään 20 % koko elinkaarikustannuksista.
Mielenkiintoista oli tuon ylijäävän 80 % kustannuspainotusten tarkastelun tulos. Kun käytiin läpi mistä nämä käyttökustannukset koostuvat huomattiin, että käyttökustannuksista vähintään 40 % on pelkkää kiinteistöön hankittavaa energiaa!
Koska energian hinta ei pitkälläkään aikavälillä ole ainakaan laskemassa, voidaan hyvin todeta, että haluttaessa todellisia, kestäviä, pitkän aikavälin säästöjä, tulee kiinteistöissä keskittää painopistettä nimenomaan energiankulutuksen tarkasteluun.
Nykyaikainen kiinteistötekniikka on paitsi ympäristöystävällistä myös kustannustehokasta. Perinteisiin energiaratkaisuihin verrattuna uuden aikakauden tuotanto-, ohjaus-, ja automaatiojärjestelmät omassa kiinteistössä omaavat jopa yli 70 % säästöpotentiaalin!
Ekologista ajattelua, jonka puolesta on helppo liputtaa. Hienoa, että löytyy vielä niitä, jotka ovat valmiita investoimaan ekologisuuteen ja energiatehokkuuteen! Siitä hyötyvät viimekädessä kaikki.
Sunny Car Center -konseptimallista mallia
Ekologinen ajattelu lähtee Sunny Car Centerissä omasta voimantuotannosta. Energian tuotanto omalla tontilla mahdollistaa tehokkaan tuotannonhallinnan ja haitallisten kulutuspiikkien minimoinnin.
Älykäs taloautomaatiojärjestelmä dynaamisesti toimivine, älykkäine ohjausjärjestelmineen on välttämätön tilakohtaisen kulutuksen optimaalista ohjaamista varten.
Uuden järjestelmän ansiosta huonekohtainen mukavuus saadaan huippuunsa koska lämmitystä, jäähdytystä sekä valaistusta ohjataan aktiivisesti, käytetään tarpeen mukaan, tarvittavassa määrin. Säästetään energiaa, ympäristöä sekä samalla parannetaan käyttäjämukavuutta.
Koko kiinteistön energiamuotojen kokonaisintegrointi, vastuullinen energiantuotanto sekä kehittynyt taloautomaatiojärjestelmä ovat avainkysymyksiä uuden ekologisen kiinteistötekniikan kehittämisessä.
Intar osallistuu projektiin Siemensin ja Sunny Car Centerin toimeksiannosta ja koordinoi mm. Siemens yhteistyötä. Olemme innoissamme siitä, että olemme mukana hankkeessa, joka valmistuessaan tulee olemaan merkittävä suunnannäyttäjä tulevalle rakentamiselle.
Koska tavoitteena on tehdä Sunny Car Centeristä ekologisen rakentamisen pilottikohde, jossa kaikki uudet kiinteistötekniikan keksinnöt tullaan hyödyntämään laajemmin, tämä tarjoaa meille todellisen eturivin paikan seurata ja jopa osallistua tulevaisuuden teknologiakehitykseen.
Erittäin mielenkiintoinen ja palkitseva haaste, jonka kautta olemme mekin osaltamme rakentamassa energiatehokkaampaa ja puhtaampaa huomista.
Pari piirua sinne vihreämpään suuntaan.
Intar ja Interaktiiviset Infokioskit
Intar Oy:n Cityconille toimittamissa infokioskeissa pyörii kahden viikon ajan Sonera Lumia ja Ruutustara -peli. Peliä voi käydä kokeilemassa Isossa Omenassa ja Lahden Kauppakeskus Triossa. Siinä yksi käytännön esimerkki lisää siitä, kuinka myös kaupan alalla ja mainostajien keskuudessa on vihdoin huomattu, että kosketusnäytöillä varustetuista infokioskeista on muuhunkin kuin vain mediasoittimeksi ja/tai aikataulujen esittäjäksi…
- Kauppakeskus Iso Omena ja Intar Oy:n valmistama infokioski kosketusnäytöllä.
Infojärjestelmistä, Digital Signage tai DS-järjestelmistä hehkuttaa nykyään yksi jos toinen. Siitä on tullut, pilvipalvelujen ohella, melkeinpä muotivillitys, josta yhä useampi hankinnoista vastaava saa kuulla – usein monta kertaa päivässä.
Aihealue on mitä herkullisin, joten pakkohan sitä on käsitellä heti ensimmäisessä blogikirjoituksessamme, tässä ja nyt. Eikä nyt hätää, lupaamme, että seuraava aihe ei ole pilvipalvelut.
Digital Signage, miten se nyt oli…?
Digitaalinen mainonta, sähköinen mainonta rakkaalla lapsella on monta nimeä. Digital Signage määritetään usein mainontana/viestintänä, jossa tiettyä sisältöä ja viestejä esitetään digitaalisilla kylteillä. Etuna staattisiin kyltteihin on, että sisältöä voidaan vaihtaa ja muokata helpommin.
Digital Signage on kustannustehokas ja joustava keino välittää tietoa julkisissa tiloissa. Se onkin siksi vakiinnuttanut asemansa viestinnän kanavana. Se on DS-toimittajien mukaan perinteiseen TV- ja printtimainontaan verrattuna huomattavasti kustannustehokkaampi ja joustavampi ratkaisu.
Käsitellään tätä muotivillitystä tässä kuitenkin teknologian näkökulmasta, ei mainonnan.
Digital Signage ja kosketusnayttoteknologia
Kaupan alan ja viihdeteollisuuden mukaantulo tekee hyvää kosketusnäyttöteknologialle. Kosketuselementtien hinnat (erityisesti ammattikäyttöön tarkoitetut) tulevat järkevälle tasolle, kaupan ala tuo uusia käyttömahdollisuuksia, johon viihdeteollisuus puolestaan tuottaa sitä paljon kaivattua sisältöä.
Teknologiakehityksen kannalta kaikkien mielenkiinto infokioskeja ja -näyttöjä kohtaan sekä niiden käytön yleistyminen melkein kaikilla sektoreilla on tuonut markkinoille paljon toimijoita ja ratkaisuja ihan vitsaukseksi asti.
Mutta tuo termi on tietyllä tavalla väärin ja vanhentunut. ”Digitaalinen kyltti” ei enää kuvaa nykyaikaista infokioskia kosketusnäytöllä.
Alussa oli suo, kuokka ja meidän Jussi… siis juliste, jota seurasi valaistu juliste, jonka jälkeen tuli liikkuva kuva ja video, joka johti ilmiöön nimeltä Digital Signage viimeistään silloin, kun huomattiin, että tuossahan on kaupallisia mahdollisuuksia. Se oli vasta alkusoittoa – nyt on interaktiivisuuden aika. Asiakkaat osaavat vaatia laatua, eikä se vanhan ajan video ilman muuta sisältöä enää kiinnosta kuluttajaa.
Nyt peräänkuulutetaan lisäarvoa tuottavia palveluja ja sisältöä. Uskokaa vaan, seuraavaksi on transaktioiden vuoro, kuten maksaminen, tunnistaminen, valvonta yms. toiminteet. Lisätietoja: myynti@intar.fi
Tuo viimeaikojen muotivillitys, Digital Signage, on kehittynyt businesskriittiseksi.
Aasian halpakopiot eivät enää käy. Toimimaton laitteisto aiheuttaa vain ongelmia ja pahimmassa tapauksessa merkittäviä tulonmenetyksiä huonosta maineesta puhumattakaan. Kyseessä ei ole enää pelkkä erillinen tv-monitori ja mediasoitinpaketti, jonka saattoi ostaa tuosta vain. Tämän päivän info- ja julkaisujärjestelmä on kuten mikä tahansa muukin yrityksen tietojärjestelmä, joko yritystoiminnan mahdollistava tai toimintaa tukeva järjestelmä.
Toimintavarmuudesta ja käytettävyydestä on pidettävä hyvää huolta. Tekniselle toteutukselle tulee asettaa korkeat laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet. Niin ainakin sen pitäisi olla.
Ethän myöskään unohda tietoturvaa. Infokioskijärjestelmien kautta ei ole tarkoitus päästä yrityksen sisäverkkoon tai kiinni toisen liikesalaisuuksiin. Infokioskit pitää suunnitella sekä toteuttaa käyttötarkoitus tarkasti mielessä.
Saattaa olla, että julkisella paikalla langattomien verkkojen määrä voi joskus yllättää, kuten esimerkiksi HSL:n päätös sulkea raitiovaunujen langattomat verkot osoittaa. Mutta niin sen ei pitäisi olla!
Mitä isompaan laiteympäristöön tai ratkaisutoteutukseen sitä mennään, sitä tärkeämpää, että laitteisto- ja ohjelmistotoimittajalta edellytetään teknisen puolen osaamista sekä kattavat valvonta-, tuki- ja huoltopalvelut.
Infokioski on mitä suurimmassa määrin tietokonepohjainen erikoisjärjestelmä, laite täynnä elektroniikkaa ja tietotekniikkaa. Järjestelmäkokonaisuus, joka kunnolla toimiakseen edellyttää, että se suunnitellaan, valmistetaan, ylläpidetään ja huolletaan oikein, asian vaatimalla ammattitaidolla.
Eikö olisikin mahtavaa, jos kaikilla olisi yrityksensä näköinen ja kokoinen, yrityksen omiin tarpeisiin sekä olosuhteisiin räätälöity info- ja julkaisujärjestelmä – erityisesti sellainen, joka myös toimii kuten pitää. Siis meiltä tilattu ; )
Intar ei ole “perinteinen DS-laitetoimittaja”. Miksi sitten eksyimme tontille?
Intar on suunnittelut ammattikäyttöön tarkoitettuja tietotekniikka- ja elektroniikkajärjestelmiä yli 20 vuoden ajan. Toimitamme asiakkaidemme tarpeisiin räätälöityjä ratkaisuja kattaen kaikki työvaiheet – suunnittelusta toteutukseen. Kosketusnäytöillä varustetut infokioskimme ovat esimerkkitapaus asiakkaille räätälöidyistä ratkaisuista.
Olemme toteuttaneet kosketusnäyttöteknologiaan pohjautuvia järjestelmäratkaisuja jo vuodesta 1991. Järjestelmiä on suunniteltu ensin lähinnä tuotanto- ja teollisuuskäyttöön sekä erittäin vaativiin olosuhteisiin, mutta viimeaikoina yhä enenevissä määrin myös mainontaan, tuote-esittelyihin sekä opastukseen.
Oma tuotekehityksemme mahdollistaa muuten järjestelmien kehityksen sekä nykyaikaistamisen halutuin väliajoin kuten myös järjestelmiin liittyvät oheispalvelut. Ota siis yhteyttä, viimeistään sitten, kun haluat puhua tämän päivän -mutta erityisesti huomisen- järjestelmistä, niin saat kuulla lisää.
p.s. Meidän mielestämme jokainen asiakkaalle toimitettu järjestelmä on businesskriittinen!
